Tehtävä 2. Somen tietosuoja, digitaalinen identiteetti ja pelisäännöt

2a) Tietosuojakysymykset 

Kävin kommentoimassa Some-keskustelu vaarantaa rikosuhrien yksityisyyden-uutista.  Siinä kerrotaan, mitä vahinkoa voi aiheutua jos rikoksen uhrien tietojen suojaamisesta ei huolehdita kunnolla. Kirjoitin siellä kommentin siitä, miten some-keskustelu voi vaikeuttaa  entisestään uhrin tilannetta ja selviytymistä rikoksesta, sekä siitä, että some-keskustelut  voivat mennä täysin väärille raiteille ja leimata syyttömiä ihmisiä. Löysin digitaalisen median keskustelun plaza-foorumilta, jossa pohdittiin miten digitaalinen media vaikuttaa lapsiin, sekä  lapsien tarpeista kunnolliseen ohjeistukseen niissä  liikkumiseen. Facebookissa Verkkopedagogiikka-ryhmässä oli keskustelua  tietosuojasta.Esimerkiksi tästä artikkelista. Siinä pohdittiin kuinka helppoa tai vaikeaa on saada selville toisesta  henkilökohtaisia tietoja. Yleisesti ottaen tulin näitä lukiessani siihen tulokseen, että työyhteisössä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tietoja itsestään jakaa, mutta myös siihen, mitä tietoja jakaa muista työyhteisön jäsenistä. Vaikka suomessa onkin sananvapaus,  niin ihmisen yksityiselämää on suojattu esim. kotirauhaa ja yksityisyyden suojaa käsittelevillä laeilla. Lakien lisäksi törttöileminen somessa voi aiheuttaa närää työporukan kesken, joka vaikuttaa negatiivisesti  työilmapiiriin. Työpaikalla olisikin hyvä sopia säännöt jo etukäteen, luomatta kuitenkaan sadan sivun  sääntökirjaa somessa toimimiseen. Liiat säännöt vähentävät keskustelukanavien käyttöä, jos ei voi ikinä  olla varma meneekö viestit nyt sääntöjen mukaan vai ei. Avoimuus ja läpinäkyvyys some-viestinnässä on useimmiten etu, kuten käy ilmi Edun  Avoimuus ja jakaminen materiaalissa;  "Miksi ihmiset ja organisaatiot haluavat jakaa avoimesti?  Siksi, että jokainen saa yhteistyöllä käyttöönsä enemmän sisältöjä kuin kukaan yksin  pystyisi koskaan tuottamaan." 2b) Digitaalinen identiteetti Oli mielenkiintoista katsoa hakukoneen avulla millainen on minun digitaalinen identiteetti. Yllätyksekseni minusta löytyi melko vähän tietoa. Google löysi facebook-profiilini,  joka kuitenkin on suljettu niin, että vain facebook-kaverini näkevät mitä minulta löytyy sieltä. Lisäksi löytyi Instagram-tunnukseni, opintojakson aikana kirjoitetut kommentit erilaisiin  blogeihin, sekä Ultra Ry:n sivuilta löytyi tieto, että toimin siellä talousvastaavana. Kuvahaun avulla minusta löytyi kolme kuvaa, jotka ovat olleet minulla facebookissa  profiilikuvina. Instagramista löytyisi muutama kuva lisää. Kokeilin hakua myös tyttönimelläni, mutta löysin ainoastaan tiedon valmistumisestani  elektroniikka-asentajaksi Kalevan julkaisusta. Tietojen vähäiseen määrään vaikuttaa varmasti se, että käytän verkossa yleensä nimimerkkiä,  facebook-profiilissani on tarkkaan rajattu mitä ulkopuoliset ihmiset näkevät, sekä myöskin se, että somessa luen mieluummin kuin kirjoitan. Tietojen poistaminen verkosta voi olla haastavaa, sillä joku on voinut ottaa jo kopion  lisäämistäsi asioista. Vaikka alkuperäisen kuvan tai tekstin saisikin poistettua, voi se levitä somessa nopeasti. Digitaalinen identiteetti-teksti oli hyvin kattava opas siitä, miten se muodostuu ja  miten siihen voi vaikuttaa. Jos somessa ei käytä lainkaan harkintaa mitä julkaisee, voi se myöhemmin  vaikuttaa esim. työpaikan saamiseen. Tämän takia kannattaa aina harkita mitä nettiin pistää. Mitä olisit valmis kertomaan työnantajalle tai naapurillesi? Kuvien manipulointi ja väärien tietojen levittäminen voivat vaikuttaa negatiivisesti ihmisten mielipiteisiin henkilöstä, ja tästä syystä voi olla tärkeää, että alkuperäiset kuvat ja tiedot löytyisivätkin helposti verkosta luotettavalta sivulta. Tämä tietysti edellyttää somen käyttöä,  joten siellä näkymiseen kannattaa panostaa. Vaikka verkossa pitää olla varovainen, ei asioiden julkaisemista täydy pelätä liikaa. Esimerkiksi poliitikot, yritysjohtajat ja viestinnän ammattilaiset saavat huomiota julkaisemalla  verkossa itsestään ja mielipiteistään asioita. Poliitikot ja yritysjohtajat voivat toki pysytellä sosiaalisesta mediasta erossa, mutta jos haluaa huomiota ihmisiltä, niin torilla huutelu ja perinteisten sanomalehtien sivuilla komeleiminen eivät välttämättä riitä. Viestinnän ammattilainen ei anna kovin luotettavaa kuvaa viestintätaidoistaan  jos sosiaalisen media käyttö ei onnistu. Tästä syystä pidän tärkeänä, että he opettelisivat sen käyttöä ja olisivat esillä some-maailmassa. 2c) Työyhteisön sosiaalisen median käytön  pelisäännöt Ensimmäisenä löysin Suomen taitoluisteluliiton pelisäännöt somen käyttöön. Keskeinen viesti siellä oli se, että edustaa taitoluistelua lajina, sekä itse liittoa myös vapaa-ajallaan. Siellä painotettiin vastuuta siitä, mitä someen pistää, yhdenvertaista kohtelua ja fiksua toimimista. Siinä painotettiin, ettei ketään tule haukkua tai arvostella, sillä asiat leviää verkossa nopeasti. Tässä tapauksessa liitto on tehnyt linjauksensa koko taitoluisteluharrastusta koskien. Pelisääntöjen on hyvä tulla sellaiselta taholta, jossa on tietämystä asioista ja niin, että voi luottaa, että säännöt ovat yhdenvertaiset kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Niissä tulee olla kerrottuna asiat, jotka ei ole suotavaa, kuin myös se, että mitä verkossa sitten kannattaa julkaista. Ongelmatilanteita varten voisi olla valmiiksi jonkinlainen ohjeistus. 2d) Ulkopuolinen blogi aiheesta Kävin kommentoimassa ulkopuolista blogia;  Some-lainsäädäntöä HRlle. Sen aihe oli hyvin lähellä  2c-tehtävää. Keskeisin asia siinä oli se, että  pelisääntöjä laadittaessa lainsäädäntö tulee ottaa  huomioon. Some-ohjeistuksen lisäksi on hyvä selvittää heti alkuun,  keillä kaikilla on oikeus tilejä käyttää,  mihin tarkoitukseen, ja mitä tehdään jos työntekijä  vaihtaa työpaikkaa. Onko tili henkilökohtainen, vai siirtyykö se yrityksessä seuraavan ihmisen käyttöön. Siellä oli hyvät linkit eteenpäin, jos lainsäädäntö somen käytössä  työpaikalla kiinnostaa enemmänkin.