tiistai 23. kesäkuuta 2015

Tehtävä 2. Somen tietosuoja, digitaalinen identiteetti ja pelisäännöt

2a) Tietosuojakysymykset 
Kävin kommentoimassa Some-keskustelu vaarantaa rikosuhrien yksityisyyden-uutista. 

Siinä kerrotaan, mitä vahinkoa voi aiheutua jos rikoksen uhrien tietojen suojaamisesta ei
huolehdita kunnolla. Kirjoitin siellä kommentin siitä, miten some-keskustelu voi vaikeuttaa 
entisestään uhrin tilannetta ja selviytymistä rikoksesta, sekä siitä, että some-keskustelut 
voivat mennä täysin väärille raiteille ja leimata syyttömiä ihmisiä.

Löysin digitaalisen median keskustelun plaza-foorumilta, jossa
pohdittiin miten digitaalinen media vaikuttaa lapsiin, sekä 
lapsien tarpeista kunnolliseen ohjeistukseen niissä
 liikkumiseen.

Facebookissa Verkkopedagogiikka-ryhmässä oli keskustelua 
tietosuojasta.Esimerkiksi tästä artikkelista. Siinä pohdittiin
kuinka helppoa tai vaikeaa on saada selville toisesta 
henkilökohtaisia tietoja.


Yleisesti ottaen tulin näitä lukiessani siihen tulokseen, että työyhteisössä on
tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tietoja itsestään jakaa, mutta myös siihen,
mitä tietoja jakaa muista työyhteisön jäsenistä. Vaikka suomessa onkin sananvapaus, 
niin ihmisen yksityiselämää on suojattu esim. kotirauhaa ja yksityisyyden suojaa käsittelevillä laeilla.

Lakien lisäksi törttöileminen somessa voi aiheuttaa närää työporukan kesken, joka vaikuttaa negatiivisesti 
työilmapiiriin. Työpaikalla olisikin hyvä sopia säännöt jo etukäteen, luomatta kuitenkaan sadan sivun 
sääntökirjaa somessa toimimiseen. Liiat säännöt vähentävät keskustelukanavien käyttöä, jos ei voi ikinä 
olla varma meneekö viestit nyt sääntöjen mukaan vai ei.

Avoimuus ja läpinäkyvyys some-viestinnässä on useimmiten etu, kuten käy ilmi Edun 
Avoimuus ja jakaminen materiaalissa; 

"Miksi ihmiset ja organisaatiot haluavat jakaa avoimesti? 
Siksi, että jokainen saa yhteistyöllä käyttöönsä enemmän sisältöjä kuin kukaan yksin 
pystyisi koskaan tuottamaan."

2b) Digitaalinen identiteetti


















Oli mielenkiintoista katsoa hakukoneen avulla millainen on minun digitaalinen identiteetti.

Yllätyksekseni minusta löytyi melko vähän tietoa. Google löysi facebook-profiilini, 
joka kuitenkin on suljettu niin, että vain facebook-kaverini näkevät mitä minulta löytyy sieltä.

Lisäksi löytyi Instagram-tunnukseni, opintojakson aikana kirjoitetut kommentit erilaisiin 
blogeihin, sekä Ultra Ry:n sivuilta löytyi tieto, että toimin siellä talousvastaavana.

Kuvahaun avulla minusta löytyi kolme kuvaa, jotka ovat olleet minulla facebookissa 
profiilikuvina. Instagramista löytyisi muutama kuva lisää.

Kokeilin hakua myös tyttönimelläni, mutta löysin ainoastaan tiedon valmistumisestani 
elektroniikka-asentajaksi Kalevan julkaisusta.

Tietojen vähäiseen määrään vaikuttaa varmasti se, että käytän verkossa yleensä nimimerkkiä, 
facebook-profiilissani on tarkkaan rajattu mitä ulkopuoliset ihmiset näkevät, sekä myöskin se,
että somessa luen mieluummin kuin kirjoitan.

Tietojen poistaminen verkosta voi olla haastavaa, sillä joku on voinut ottaa jo kopion 
lisäämistäsi asioista. Vaikka alkuperäisen kuvan tai tekstin saisikin poistettua, voi se levitä
somessa nopeasti.

Digitaalinen identiteetti-teksti oli hyvin kattava opas siitä, miten se muodostuu ja 
miten siihen voi vaikuttaa.

Jos somessa ei käytä lainkaan harkintaa mitä julkaisee, voi se myöhemmin 
vaikuttaa esim. työpaikan saamiseen. Tämän takia kannattaa aina harkita mitä nettiin pistää.
Mitä olisit valmis kertomaan työnantajalle tai naapurillesi?

Kuvien manipulointi ja väärien tietojen levittäminen voivat vaikuttaa negatiivisesti ihmisten
mielipiteisiin henkilöstä, ja tästä syystä voi olla tärkeää, että alkuperäiset kuvat ja tiedot
löytyisivätkin helposti verkosta luotettavalta sivulta. Tämä tietysti edellyttää somen käyttöä, 
joten siellä näkymiseen kannattaa panostaa.

Vaikka verkossa pitää olla varovainen, ei asioiden julkaisemista täydy pelätä liikaa.
Esimerkiksi poliitikot, yritysjohtajat ja viestinnän ammattilaiset saavat huomiota julkaisemalla 
verkossa itsestään ja mielipiteistään asioita.

Poliitikot ja yritysjohtajat voivat toki pysytellä sosiaalisesta mediasta erossa, mutta jos haluaa
huomiota ihmisiltä, niin torilla huutelu ja perinteisten sanomalehtien sivuilla komeleiminen eivät
välttämättä riitä.

Viestinnän ammattilainen ei anna kovin luotettavaa kuvaa viestintätaidoistaan 
jos sosiaalisen media käyttö ei onnistu. Tästä syystä pidän tärkeänä, että he opettelisivat
sen käyttöä ja olisivat esillä some-maailmassa.

2c) Työyhteisön sosiaalisen median käytön 
pelisäännöt

Ensimmäisenä löysin Suomen taitoluisteluliiton pelisäännöt somen käyttöön.

Keskeinen viesti siellä oli se, että edustaa taitoluistelua lajina, sekä itse liittoa myös vapaa-ajallaan.
Siellä painotettiin vastuuta siitä, mitä someen pistää, yhdenvertaista kohtelua ja fiksua toimimista.
Siinä painotettiin, ettei ketään tule haukkua tai arvostella, sillä asiat leviää verkossa nopeasti.

Tässä tapauksessa liitto on tehnyt linjauksensa koko taitoluisteluharrastusta koskien.
Pelisääntöjen on hyvä tulla sellaiselta taholta, jossa on tietämystä asioista ja niin, että voi luottaa,
että säännöt ovat yhdenvertaiset kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan.

Niissä tulee olla kerrottuna asiat, jotka ei ole suotavaa, kuin myös se, että mitä verkossa sitten
kannattaa julkaista. Ongelmatilanteita varten voisi olla valmiiksi jonkinlainen ohjeistus.


2d) Ulkopuolinen blogi aiheesta


Kävin kommentoimassa ulkopuolista blogia; 

Some-lainsäädäntöä HRlleSen aihe oli hyvin lähellä 
2c-tehtävää. Keskeisin asia siinä oli se, että 
pelisääntöjä laadittaessa lainsäädäntö tulee ottaa
 huomioon.

Some-ohjeistuksen lisäksi on hyvä selvittää heti alkuun, 

keillä kaikilla on oikeus tilejä käyttää, 
mihin tarkoitukseen, ja mitä tehdään jos työntekijä 
vaihtaa työpaikkaa. Onko tili henkilökohtainen,
vai siirtyykö se yrityksessä seuraavan ihmisen käyttöön.

Siellä oli hyvät linkit eteenpäin, jos lainsäädäntö somen käytössä 

työpaikalla kiinnostaa enemmänkin.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Tehtävä 1. Sosiaaliseen mediaan tutustuminen

Aloitan kirjoittamalla jo tutuiksi tulleista sosiaalisen median sovelluksista. Sovellukset, joita käytän lähes joka päivä ovat Whatsapp ja Facebook.

1a. 

Whatsapp on korvannut tekstiviestien lähettämisen ja on todella kätevä sovellus. Sillä voi esim. lähettää yksityisviestejä, ryhmäviestejä, valokuvia, videoita, äänitteitä, sekä jakaa yhteystietoja tai sijainnin. Tietoni sovelluksesta olen kartuttanut ihan vain käyttämällä sovellusta paljon. Minun ei ole tarvinut etsiä käyttöohjeita sovellukselle, sillä sen käyttäminen on todella helppo oppia.

Yleensä käytän Whatsappia ystävien ja perheen kanssa viestimiseen. Sen kautta on helppo viestitellä, ja sen ominaisuudet ovat todella monipuolisia. Hupikäytön lisäksi Whatsapp taipuu myös opiskeluun ja järjestötoimintaan.


Meillä on luokalla oma Whatsapp-ryhmä, josta on ollut ensimmäisen opiskeluvuoden aikana hurjasti hyötyä. Sitä kautta saa nopeasti tiedon siitä, mitä on tullut tehtäväksi jos on ollut poissa tunneilta. Helposti saa kysyttyä missä luokassa oppitunti on, tiedotettua tulevista bileistä ja muutenkin jutella opiskeluun liittyvistä asioista. Mielestäni Whatsapp auttoi luokkaani ryhmäytymään todella hyvin, kun käytössä oli avoin keskustelukanava, jossa oli helppo viestiä.


Olen ollut Oulun Tradenomiopiskelijayhdistys Ultra Ry:n toiminnassa mukana tämän vuoden, ja yhteinen Whatsapp-ryhmä helpottaa toimintaa myös siellä. On kätevää, ettei aina tarvitse pitää kokousta, jotta kaikki olisivat paikalla, vaan pienempiä asioita voi myös huudella puhelimen välityksellä, ja jokainen vastaa itselleen sopivaan aikaan. Nopeat suunnitelmanvaihdokset, kuten tapaamispaikan ajan tai paikan muutos välittyy parhaiten Whatsappin kautta.


Toinen sovellus jota käytän paljon on Facebook. Facebookin erilaiset ryhmät ovat hyvin käteviä. Kuulun moneen kirpputori-ryhmään, missä saa helposti myytyä omia tavaroitaan ja ostettua itseään kiinnostavia asioita. 


Esim. Oulun puskaradio-ryhmässä kuulee heti ensimmäisenä tapahtumat ja asiat Oulun alueelta, jotka useimmiten on ihan hyödyllistä tietoa. Ilman ryhmää en todennäköisesti olisi niin tietoinen mitä kaikkea Oulun alueella tapahtuu. 



PaaPii Designin kankaasta ommeltu paita ja pipo
Harrastukseeni facebookin ompeluelämää-ryhmä on antanut minulle paljon. Sieltä löytyy apua ja ideoita jatkuvasti. Ilman ryhmää en olisi luultavasti ikinä kuullut monista suomalaisista kankaan suunnittelijoista, jotka tekevät hienoa työtä. Ryhmä on lisännyt tietoisuuttani ekologisista vaatteista, eettisistä kankaista ja monesta muusta hyödyllisestä asiasta. Ennen kaikkea ryhmään kuuluminen on rohkaissut ja innostanut kokeilemaan uusia asioita, jotka ovat johtaneet uusien asioiden oppimiseen.

1b.
Tehtäväni oli seuraavaksi perehtyä johonkin aiemmin vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön. Valitsin Youtuben, vaikka olenkin käyttänyt sitä jonkin verran aiemmin. Osaamiseni Youtubessa rajoittuu siihen, että osaan etsiä videoita ja painaa ne päälle. Niinpä opettelin lisäämään videoita "soittolistaan" ja tekemään itselleni oman "kanavan".  Aioin perehtyä Youtubeen myöhemmin vielä lisää, hetken aikaa siellä viettäneenä aloin jo päästä perille, että mitä muuta siellä voi tehdä kuin vain katsoa videoita.

Youtuben käyttäminen työyhteisössä riippuu pitkälti työyhteisöstä. En usko, että taloushallinnon alalla Youtuben käyttö on ensimmäinen vaihtoehto sosiaalisista medioista. Kyllä sille kuitenkin käyttöä varmasti löytyy. Siellä voisikyllä työporukan kesken lähetellä esim. hauskoja videoita tai hyvää musiikkia, jotka kohottaisivat ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Youtubea voi käyttää yrityksen mainostamisessa ja sitä kautta yritystä, ja esimerkiksi työyhteisöä voi tuoda esille videoiden kautta. Kuten oheinen video näyttää, Youtubessa on jo nyt taloushallinnon alan mainosvideoita, joten ei Youtuben käyttö  sittenkään alalla mikään mahdoton idea ole.


1c.
Käytimme työpaikalla viimeksi tänään Whatsappia. Otin toisen kesätyöntekijän kanssa kuvan tekemästämme excel-taulukosta ja lähetimme sen henkilölle, joka antoi tehtävän meille. Näin pystyimme varmistamaan, olimmeko ymmärtäneet tehtävänannon oikein. Ilman Whatsappia olisi puhelimessa puhumalla ollut vaikea selittää miten olimme tehtävää alkaneet jo tekemään.

Työssäni voisin käyttää lisäksi esimerkiksi Deliciousia tärkeiden linkkien jakamiseen, Skypeä ja Facebookkia viestittelemiseen sekä yhteydenpitoon, sitten tietysti myös Slidesharea ja Dropboxia asioiden jakamiseen.

Harrastuksessani, eli ompelemisessa ja käsitöissä yleensäkin Pinterest ja Facebook ovat ylivoimaisesti parhaimpia sovelluksia. Pinterestistä löytyy tutoriaaleja, kuvia ja uusia ideoita. Facebookista saa vertaistukea kun neulat katkeaa, lanka loppuu tai kankaaseen tulee reikä.

1d.
Ensimmäiseksi tutustuin sosiaalisen median konsultin ja valmentajan Minna Valtarin blogiin, ja varsinkin seuraavaan blogitekstiin, Someco - Johtaja, johdata yrityksesi sosiaaliseen mediaan, jota kävinkin jo kommenoimassa. Valitsin kyseisen blogin, sillä se oli ammattilaisen kirjoittama, ja sisälsi hyvää tekstiä työpaikan sosiaalisen median käyttöä ajatellen.

Toinen blogi, johon tutustuin on Timo Savolaisen Digital Renaissance. Kirjoitus Henkilöbrändäysoli todella mielenkiintoinen. Siinä kerrottiin henkilöbrändäyksestä, ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Siinä oli hyviä pointteja siitä, mitä haluat ihmisten sinusta löytävän verkossa. 


Kolmanneksi valitsin Sosiaalinen pääoman, sillä siinä oli myös hyviä ajatuksia sosiaaliseen mediaan liittyen. Siellä oli siitä, miten verkossa olo ja sosiaalinen media ovat tätä päivää, ja miten ne ovat muuttaneet käsityksiämme liiketoiminnoista.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Some - kokemukset, ennakkokäsitykset ja odotukset

Tämä on ensimmäinen blogimerkintäni. Otsikon mukaisesti minun on tarkoitus kertoa sosiaaliseen mediaan liittyvistä kokemuksistani, ennakkokäsityksistäni, sekä odotuksistani. Blogin pitäminen liittyy sosiaalisen median kurssiin, jota suoritan osana ammattikorkeakoulun opintojani oulussa, ja siitä syystä blogin nimeksi tuli somea oulussa. Voisihan se olla myös somea koulussa, mutta tällä kertaa se jää jollekin toiselle käytettäväksi.

Ensimmäiset kokemukseni somesta minulla ovat suomi24sta, sekä irc-galleriasta. Niitä aloin käyttämään yläasteikäisenä, eli yli kymmenen vuotta sitten. Aloittaessani sosiaalisen median käytön olin melko avoin jakamaan asioitani, sekä kuviani. Silloin en vielä oikein ymmärtänyt, että viestini ja kuvani voivat nähdä tuhannet eri ihmiset.

Siirrytäämpä kokemuksista ennakkokäsityksiin. Minun on pakko myöntää, että ennakkokäsitykseni riippuu hyvin pitkälti palvelusta. Suhtaudun aivan eri tavalla esim. instagramiin, facebookkiin ja twitteriin.

Instagram on mielestäni kuvapalvelu, johon ihmiset ottavat kännykällä kuvia ja pistävät paljon #merkintöjä saadakseen tykkääjiä ja näkyvyyttä. Siellä on luontokuvaajia, selfien ottajia, urheilijoita, hipstereitä, taiteilijoita, eli käyttäjiä aivan laidasta laitaan.

Minulla on itsellä instagramissa tili nimimerkillä minjabot, ja useimmiten otan luontokuvia. Välillä innostun ottamaan kuvia ja toisinaan se sitten taas jää. Minulla on siellä tällä hetkellä 479 kuvaa ja 158 seuraajaa.

Facebook oli aiemmin paikka, jossa ihmiset päivittivät aamupuuron syömisestä ja siivouksesta. Nykyään ihmiset päivittävät lähinnä työpaikan saannista, perheenlisäyksestä ja muista isoista asioista. Mielestäni facebookissa tilapäivitysten sijaan kirjoittaminen on siirtynyt lähinnä erilaisiin ryhmiin ja siellä keskusteluun. Jollain tapaa facebook on rakentunut ehkä yhteisöllisemmäksi kuin mitä se oli aiemmin. Facebook taipuu moneksi, siitä on apua kriisiviestinnässä, mainostamisessa ja ihmisten yhteydenpidossa. Minulla on facebook, ja käytän sitä melko aktiivisesti.

Kun taas sitten Twitteriä en ole ikinä käyttänyt. Ennakkokäsitykseni twitteristä on se, että julkkikset hehkuttavat siellä itseään, fanejaan tai tappelevat keskenään. Olen saanut mielikuvan etteivät "normaalit" ihmiset siellä tee muuta kuin seuraa sivusta. Odotan, että kurssin aikana käsitykseni tulee todennäköisesti muuttumaan ja saan paremman kuvan, mikä twitter on.

Mieleen painunein käyttökokemus sosiaalisessa mediassa on ehdottomasti facebookin ÄiTyLIt-
ryhmä, joka on komeillut monesti myös feissarimokat-sivustolla (esim. se päivitys, jossa pienen vauvan äiti kysyi, voiko jättää lapsensa yksin kotiin nukkumaan, jos hän käy pikaisesti kaupassa, menee max. 40min).

Olen pienen pojan äiti, ja siitä syystä liityin ryhmään. Ryhmän keskustelut ovat hyvää viihdettä, mielenkiintoisia ja välillä jotain aivan järkyttävää. Siellä haukutaan, kannustetaan, huudetaan ja rohkaistaan. Se on paikka, josta aiheeseen kuin aiheeseen löytyy 25 168 erilaista mielipidettä.

Odotan mielenkiinnolla opintojaksoa, sekä sitä, että pääsen katsomaan muiden opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisesta mediasta.

Lopuksi, kävin kommentoimassa blogitekstiä Sinä loukkasit minua, joka oli kiusaamista vastaan somessa.

Kävin tutustumassa ja kommentoimassa myös opintojakson muiden opiskelijoiden blogeja, kuten Some maailmaa ihmettelemassäMillan some ja Jennan someblogia.