Tehtävä 4c. Toisen ryhmän arviointi

4c) Toisen ryhmän työhön tutustuminen

Päätin tutustua Noora Barrian ja Anne Paalasen tekemään Päiväkoti Pulinat-ryhmään. Alustaksi oli valittu Facebook, joka mielestäni oli hyvä valinta, sillä kohderyhmä suurimmaksi osaksi varmaan käyttää jo valmiiksi Facebookkia.

Kohderyhmänä on päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat. Kohderyhmä on melko laaja, sillä sitä ei ole eroteltu esim. paikkakunnittain.

Mielestäni idea paikasta, jossa voi keskustella päiväkotiarjesta muiden vanhempien kanssa, ilmoitella tapahtumista ja samalla myydä/ostaa päiväkoti-ikäisten tavaroita on mahtava. Siinä ovat kaikki asiat samassa ryhmässä, joka tekee asioista helppoa.

Linkki ryhmän tekemään esittelyvideoon; Päiväkoti Pulinat toteutus

Facebook-ryhmä Päiväkoti Pulinat

Ryhmässä on hyvät ohjeet miten ryhmässä tulee toimia. Niitä on selvästi ajateltu, sillä ne ovat varsin kattavat.

Ryhmään on jo valmiiksi lisätty Osto- ja Myyntikansiot, joihin voi lisätä ostettavaa ja myytävää tavaraa. Kansiot ovat hyvä idea, sillä muuten ryhmän Facebook-seinä täyttyy kuvista, ja menevät kaikkien muiden viestien kanssa sekaisin.

Suosiota saadessaan ryhmä helpottaa arkielämää, varsinkin isompien lasten osalta, kun vanhemmat voivat sopia synttärikutsuista, leikkitreffeistä ja muusta päiväkodin ulkopuolisesta ohjelmasta sitä kautta. Minulla ei ainakaan tullut tutustutua mitenkään lähemmin päiväkotilasten muihin vanhempiin viime vuonna kun poikani aloitti päiväkodin.

Uskon, että ryhmän tullessa laajempaan käyttöön, siitä on kohderyhmälle hyötyä ja toteutus antaakin hyvät valmiudet muiden päiväkotilasten vanhempien väliseen viestittelyyn.

Tehtävä 4 d. Somen käyttö tulevaisuudessa

Tehtävä 4 d.

Toteutuksen pohdinta

Tein siis LIK14SNT-ryhmälle Facebook- ja WhatsApp-ryhmät. Mielestäni toteutus onnistui hyvin.
Jatkossa niitä tulee varmasti käytettyä lähes päivittäin. Sinne on hyvä viestitellä mahdollisista luokkatilamuutoksista, opettajien sairastumisista, huudella apua jonkun tehtävän tekoon yms.

Tulevaisuudessa Facebook-ryhmään voisi pistää Oivasta (opiskelijoiden intrasta) tärkeitä tiedotteita, jotka koskevat erityisesti meidän luokkaa. Oivaan tulee välillä niin paljon viestejä, että osa asioista hukkuu viestitulvaan.


Sosiaalisen median hyödyntäminen

Uskon, että tulen jatkossakin hyötymään WhatsAppista ja Facebookista luomalla erilaisille ryhmille omat paikkansa, jossa keskustella. Esimerkiksi erilaisten yhdistysten, harrastusten ja jopa mahdollisesti työyhteisöjen välillä näiden hyödyntäminen on varmasti kätevää ja helpottaa arkea.

Luultavasti tarvetta voisi olla myös yhteiselle materiaalipankille, josta voisi käydä hakemassa nopeasti materiaalia, kuten kuvia, PowerPoint-esityksiä ja asiakirjoja. Olisi hienoa, jos niitä pystyisi yhteisön kaikki jäsenet muokkaamaan, ja laittamaan kommentin jonnekin, että puuttuuko siellä jotain tai kaipaisiko jonkun muokkaavan/lisäävän dokumenttiin jotakin. Microsoft Office-onlinella on jo mahdollista tehdä PowerPoint-esityksiä ja Word-asiakirjoja, joita valitut ihmiset voivat tehdä, ja muokkaukset näkyvät heti kaikille.

Tehtävä 4. Some-toteutus

Tehtävät 4 a ja b.

En pysty jakamaan linkkiä tekemääni Facebook-ryhmään, koska se on suljettu, ja WhatsApp-ryhmää ei myöskään pysty linkittämään.

Ohessa on kuitenkin toteutukseni esittelyvideo, jossa molempien ryhmien sisältö näkyy.

Tehtävä 3. Toteutumissuunnitelma

Tehtävä 3 c.

Tein suunnitelman Facebook-ryhmästä ja WhatsApp-ryhmästä uudelle luokalleni, LIK14SNT:lle.

Valitsin luokkani kohderyhmäksi, sillä totesin vastaavan toteutuksen viime vuonna käteväksi opiskelun kannalta. Tutustuin nopeasti uusiin luokkalaisiini ja opiskelu sujui helpommin kun oli heti, keltä neuvoja kysyä. Liiketaloudessa toinen vuosi on yleensä vaikein, joten varmasti tästä on apua opiskeluun. Toivon, että voimme luokkana olla toistemme tukena ja helpottaa jokaisen koulunkäyntiä avoimella viestinnällä, jakaa neuvoja ja vinkkejä, kuten kertoa mitä tuli läksyksi niille, jotka eivät päässeet jostain syystä oppitunneille. Yhteisöllisyys on nykypäivänä tärkeää, kuten ryhmässä toimiminenkin, joten erilaisten viestintävälineiden opettelu valmentaa meitä myös työelämää varten.

Viime vuonna luokallani oli siis Facebook ja WhatsApp käytössä. Facebookiin on kätevä pistää ilmoitus esim. tapahtuman järjestämisestä, sekä muista tärkeistä asioista jotka hukkuvat helposti WhatsAppin viestitulvaan. Esimerkiksi viime vuonna ilmoitumme Facebookissa erilaisista tapahtumista, sekä opiskeluun liittyvistä asioista.

Alla esimerkkejä viime vuoden Facebook-ryhmästämme;

WhatsApp on erittäin kätevä väline viestiä nopeasti, eli esim. silloin kun oppitunnit on peruttu tai siirretty. Myös ryhmätöiden teosta on kätevä viestiä aikaa ja paikkaa, sekä etsiä itselleen ryhmäläisiä WhatsAppin kautta. Siellä viestintä on rennompaa ja sieltä tavoittaa yleensä ihmiset nopeammin kuin Facebookista.

Tässä vielä esimerkki edellisen luokkani WhatsApp-viestinnästä;

Tehtävä 2. Somen tietosuoja, digitaalinen identiteetti ja pelisäännöt

2a) Tietosuojakysymykset 

Kävin kommentoimassa Some-keskustelu vaarantaa rikosuhrien yksityisyyden-uutista.  Siinä kerrotaan, mitä vahinkoa voi aiheutua jos rikoksen uhrien tietojen suojaamisesta ei huolehdita kunnolla. Kirjoitin siellä kommentin siitä, miten some-keskustelu voi vaikeuttaa  entisestään uhrin tilannetta ja selviytymistä rikoksesta, sekä siitä, että some-keskustelut  voivat mennä täysin väärille raiteille ja leimata syyttömiä ihmisiä. Löysin digitaalisen median keskustelun plaza-foorumilta, jossa pohdittiin miten digitaalinen media vaikuttaa lapsiin, sekä  lapsien tarpeista kunnolliseen ohjeistukseen niissä  liikkumiseen. Facebookissa Verkkopedagogiikka-ryhmässä oli keskustelua  tietosuojasta.Esimerkiksi tästä artikkelista. Siinä pohdittiin kuinka helppoa tai vaikeaa on saada selville toisesta  henkilökohtaisia tietoja. Yleisesti ottaen tulin näitä lukiessani siihen tulokseen, että työyhteisössä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tietoja itsestään jakaa, mutta myös siihen, mitä tietoja jakaa muista työyhteisön jäsenistä. Vaikka suomessa onkin sananvapaus,  niin ihmisen yksityiselämää on suojattu esim. kotirauhaa ja yksityisyyden suojaa käsittelevillä laeilla. Lakien lisäksi törttöileminen somessa voi aiheuttaa närää työporukan kesken, joka vaikuttaa negatiivisesti  työilmapiiriin. Työpaikalla olisikin hyvä sopia säännöt jo etukäteen, luomatta kuitenkaan sadan sivun  sääntökirjaa somessa toimimiseen. Liiat säännöt vähentävät keskustelukanavien käyttöä, jos ei voi ikinä  olla varma meneekö viestit nyt sääntöjen mukaan vai ei. Avoimuus ja läpinäkyvyys some-viestinnässä on useimmiten etu, kuten käy ilmi Edun  Avoimuus ja jakaminen materiaalissa;  "Miksi ihmiset ja organisaatiot haluavat jakaa avoimesti?  Siksi, että jokainen saa yhteistyöllä käyttöönsä enemmän sisältöjä kuin kukaan yksin  pystyisi koskaan tuottamaan." 2b) Digitaalinen identiteetti Oli mielenkiintoista katsoa hakukoneen avulla millainen on minun digitaalinen identiteetti. Yllätyksekseni minusta löytyi melko vähän tietoa. Google löysi facebook-profiilini,  joka kuitenkin on suljettu niin, että vain facebook-kaverini näkevät mitä minulta löytyy sieltä. Lisäksi löytyi Instagram-tunnukseni, opintojakson aikana kirjoitetut kommentit erilaisiin  blogeihin, sekä Ultra Ry:n sivuilta löytyi tieto, että toimin siellä talousvastaavana. Kuvahaun avulla minusta löytyi kolme kuvaa, jotka ovat olleet minulla facebookissa  profiilikuvina. Instagramista löytyisi muutama kuva lisää. Kokeilin hakua myös tyttönimelläni, mutta löysin ainoastaan tiedon valmistumisestani  elektroniikka-asentajaksi Kalevan julkaisusta. Tietojen vähäiseen määrään vaikuttaa varmasti se, että käytän verkossa yleensä nimimerkkiä,  facebook-profiilissani on tarkkaan rajattu mitä ulkopuoliset ihmiset näkevät, sekä myöskin se, että somessa luen mieluummin kuin kirjoitan. Tietojen poistaminen verkosta voi olla haastavaa, sillä joku on voinut ottaa jo kopion  lisäämistäsi asioista. Vaikka alkuperäisen kuvan tai tekstin saisikin poistettua, voi se levitä somessa nopeasti. Digitaalinen identiteetti-teksti oli hyvin kattava opas siitä, miten se muodostuu ja  miten siihen voi vaikuttaa. Jos somessa ei käytä lainkaan harkintaa mitä julkaisee, voi se myöhemmin  vaikuttaa esim. työpaikan saamiseen. Tämän takia kannattaa aina harkita mitä nettiin pistää. Mitä olisit valmis kertomaan työnantajalle tai naapurillesi? Kuvien manipulointi ja väärien tietojen levittäminen voivat vaikuttaa negatiivisesti ihmisten mielipiteisiin henkilöstä, ja tästä syystä voi olla tärkeää, että alkuperäiset kuvat ja tiedot löytyisivätkin helposti verkosta luotettavalta sivulta. Tämä tietysti edellyttää somen käyttöä,  joten siellä näkymiseen kannattaa panostaa. Vaikka verkossa pitää olla varovainen, ei asioiden julkaisemista täydy pelätä liikaa. Esimerkiksi poliitikot, yritysjohtajat ja viestinnän ammattilaiset saavat huomiota julkaisemalla  verkossa itsestään ja mielipiteistään asioita. Poliitikot ja yritysjohtajat voivat toki pysytellä sosiaalisesta mediasta erossa, mutta jos haluaa huomiota ihmisiltä, niin torilla huutelu ja perinteisten sanomalehtien sivuilla komeleiminen eivät välttämättä riitä. Viestinnän ammattilainen ei anna kovin luotettavaa kuvaa viestintätaidoistaan  jos sosiaalisen media käyttö ei onnistu. Tästä syystä pidän tärkeänä, että he opettelisivat sen käyttöä ja olisivat esillä some-maailmassa. 2c) Työyhteisön sosiaalisen median käytön  pelisäännöt Ensimmäisenä löysin Suomen taitoluisteluliiton pelisäännöt somen käyttöön. Keskeinen viesti siellä oli se, että edustaa taitoluistelua lajina, sekä itse liittoa myös vapaa-ajallaan. Siellä painotettiin vastuuta siitä, mitä someen pistää, yhdenvertaista kohtelua ja fiksua toimimista. Siinä painotettiin, ettei ketään tule haukkua tai arvostella, sillä asiat leviää verkossa nopeasti. Tässä tapauksessa liitto on tehnyt linjauksensa koko taitoluisteluharrastusta koskien. Pelisääntöjen on hyvä tulla sellaiselta taholta, jossa on tietämystä asioista ja niin, että voi luottaa, että säännöt ovat yhdenvertaiset kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Niissä tulee olla kerrottuna asiat, jotka ei ole suotavaa, kuin myös se, että mitä verkossa sitten kannattaa julkaista. Ongelmatilanteita varten voisi olla valmiiksi jonkinlainen ohjeistus. 2d) Ulkopuolinen blogi aiheesta Kävin kommentoimassa ulkopuolista blogia;  Some-lainsäädäntöä HRlle. Sen aihe oli hyvin lähellä  2c-tehtävää. Keskeisin asia siinä oli se, että  pelisääntöjä laadittaessa lainsäädäntö tulee ottaa  huomioon. Some-ohjeistuksen lisäksi on hyvä selvittää heti alkuun,  keillä kaikilla on oikeus tilejä käyttää,  mihin tarkoitukseen, ja mitä tehdään jos työntekijä  vaihtaa työpaikkaa. Onko tili henkilökohtainen, vai siirtyykö se yrityksessä seuraavan ihmisen käyttöön. Siellä oli hyvät linkit eteenpäin, jos lainsäädäntö somen käytössä  työpaikalla kiinnostaa enemmänkin.

Tehtävä 1. Sosiaaliseen mediaan tutustuminen

Aloitan kirjoittamalla jo tutuiksi tulleista sosiaalisen median sovelluksista. Sovellukset, joita käytän lähes joka päivä ovat Whatsapp ja Facebook.

1a. 
Whatsapp on korvannut tekstiviestien lähettämisen ja on todella kätevä sovellus. Sillä voi esim. lähettää yksityisviestejä, ryhmäviestejä, valokuvia, videoita, äänitteitä, sekä jakaa yhteystietoja tai sijainnin. Tietoni sovelluksesta olen kartuttanut ihan vain käyttämällä sovellusta paljon. Minun ei ole tarvinut etsiä käyttöohjeita sovellukselle, sillä sen käyttäminen on todella helppo oppia.

Yleensä käytän Whatsappia ystävien ja perheen kanssa viestimiseen. Sen kautta on helppo viestitellä, ja sen ominaisuudet ovat todella monipuolisia. Hupikäytön lisäksi Whatsapp taipuu myös opiskeluun ja järjestötoimintaan.

Meillä on luokalla oma Whatsapp-ryhmä, josta on ollut ensimmäisen opiskeluvuoden aikana hurjasti hyötyä. Sitä kautta saa nopeasti tiedon siitä, mitä on tullut tehtäväksi jos on ollut poissa tunneilta. Helposti saa kysyttyä missä luokassa oppitunti on, tiedotettua tulevista bileistä ja muutenkin jutella opiskeluun liittyvistä asioista. Mielestäni Whatsapp auttoi luokkaani ryhmäytymään todella hyvin, kun käytössä oli avoin keskustelukanava, jossa oli helppo viestiä.

Olen ollut Oulun Tradenomiopiskelijayhdistys Ultra Ry:n toiminnassa mukana tämän vuoden, ja yhteinen Whatsapp-ryhmä helpottaa toimintaa myös siellä. On kätevää, ettei aina tarvitse pitää kokousta, jotta kaikki olisivat paikalla, vaan pienempiä asioita voi myös huudella puhelimen välityksellä, ja jokainen vastaa itselleen sopivaan aikaan. Nopeat suunnitelmanvaihdokset, kuten tapaamispaikan ajan tai paikan muutos välittyy parhaiten Whatsappin kautta.

Toinen sovellus jota käytän paljon on Facebook. Facebookin erilaiset ryhmät ovat hyvin käteviä. Kuulun moneen kirpputori-ryhmään, missä saa helposti myytyä omia tavaroitaan ja ostettua itseään kiinnostavia asioita. 

Esim. Oulun puskaradio-ryhmässä kuulee heti ensimmäisenä tapahtumat ja asiat Oulun alueelta, jotka useimmiten on ihan hyödyllistä tietoa. Ilman ryhmää en todennäköisesti olisi niin tietoinen mitä kaikkea Oulun alueella tapahtuu. 

PaaPii Designin kankaasta ommeltu paita ja pipo

Harrastukseeni facebookin ompeluelämää-ryhmä on antanut minulle paljon. Sieltä löytyy apua ja ideoita jatkuvasti. Ilman ryhmää en olisi luultavasti ikinä kuullut monista suomalaisista kankaan suunnittelijoista, jotka tekevät hienoa työtä. Ryhmä on lisännyt tietoisuuttani ekologisista vaatteista, eettisistä kankaista ja monesta muusta hyödyllisestä asiasta. Ennen kaikkea ryhmään kuuluminen on rohkaissut ja innostanut kokeilemaan uusia asioita, jotka ovat johtaneet uusien asioiden oppimiseen.

1b.

Tehtäväni oli seuraavaksi perehtyä johonkin aiemmin vieraaseen sosiaalisen median sovellukseen, palveluun tai toimintaympäristöön. Valitsin Youtuben, vaikka olenkin käyttänyt sitä jonkin verran aiemmin. Osaamiseni Youtubessa rajoittuu siihen, että osaan etsiä videoita ja painaa ne päälle. Niinpä opettelin lisäämään videoita "soittolistaan" ja tekemään itselleni oman "kanavan".  Aioin perehtyä Youtubeen myöhemmin vielä lisää, hetken aikaa siellä viettäneenä aloin jo päästä perille, että mitä muuta siellä voi tehdä kuin vain katsoa videoita.

Youtuben käyttäminen työyhteisössä riippuu pitkälti työyhteisöstä. En usko, että taloushallinnon alalla Youtuben käyttö on ensimmäinen vaihtoehto sosiaalisista medioista. Kyllä sille kuitenkin käyttöä varmasti löytyy. Siellä voisikyllä työporukan kesken lähetellä esim. hauskoja videoita tai hyvää musiikkia, jotka kohottaisivat ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. 

Youtubea voi käyttää yrityksen mainostamisessa ja sitä kautta yritystä, ja esimerkiksi työyhteisöä voi tuoda esille videoiden kautta. Kuten oheinen video näyttää, Youtubessa on jo nyt taloushallinnon alan mainosvideoita, joten ei Youtuben käyttö  sittenkään alalla mikään mahdoton idea ole.

1c.
Käytimme työpaikalla viimeksi tänään Whatsappia. Otin toisen kesätyöntekijän kanssa kuvan tekemästämme excel-taulukosta ja lähetimme sen henkilölle, joka antoi tehtävän meille. Näin pystyimme varmistamaan, olimmeko ymmärtäneet tehtävänannon oikein. Ilman Whatsappia olisi puhelimessa puhumalla ollut vaikea selittää miten olimme tehtävää alkaneet jo tekemään.

Työssäni voisin käyttää lisäksi esimerkiksi Deliciousia tärkeiden linkkien jakamiseen, Skypeä ja Facebookkia viestittelemiseen sekä yhteydenpitoon, sitten tietysti myös Slidesharea ja Dropboxia asioiden jakamiseen.

Harrastuksessani, eli ompelemisessa ja käsitöissä yleensäkin Pinterest ja Facebook ovat ylivoimaisesti parhaimpia sovelluksia. Pinterestistä löytyy tutoriaaleja, kuvia ja uusia ideoita. Facebookista saa vertaistukea kun neulat katkeaa, lanka loppuu tai kankaaseen tulee reikä.

1d.

Ensimmäiseksi tutustuin sosiaalisen median konsultin ja valmentajan Minna Valtarin blogiin, ja varsinkin seuraavaan blogitekstiin, Someco - Johtaja, johdata yrityksesi sosiaaliseen mediaan, jota kävinkin jo kommenoimassa. Valitsin kyseisen blogin, sillä se oli ammattilaisen kirjoittama, ja sisälsi hyvää tekstiä työpaikan sosiaalisen median käyttöä ajatellen.

Toinen blogi, johon tutustuin on Timo Savolaisen Digital Renaissance. Kirjoitus Henkilöbrändäystä oli todella mielenkiintoinen. Siinä kerrottiin henkilöbrändäyksestä, ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Siinä oli hyviä pointteja siitä, mitä haluat ihmisten sinusta löytävän verkossa. 

Kolmanneksi valitsin Sosiaalinen pääoman, sillä siinä oli myös hyviä ajatuksia sosiaaliseen mediaan liittyen. Siellä oli siitä, miten verkossa olo ja sosiaalinen media ovat tätä päivää, ja miten ne ovat muuttaneet käsityksiämme liiketoiminnoista.

Some - kokemukset, ennakkokäsitykset ja odotukset

Tämä on ensimmäinen blogimerkintäni. Otsikon mukaisesti minun on tarkoitus kertoa sosiaaliseen mediaan liittyvistä kokemuksistani, ennakkokäsityksistäni, sekä odotuksistani. Blogin pitäminen liittyy sosiaalisen median kurssiin, jota suoritan osana ammattikorkeakoulun opintojani oulussa, ja siitä syystä blogin nimeksi tuli somea oulussa. Voisihan se olla myös somea koulussa, mutta tällä kertaa se jää jollekin toiselle käytettäväksi.

Ensimmäiset kokemukseni somesta minulla ovat suomi24sta, sekä irc-galleriasta. Niitä aloin käyttämään yläasteikäisenä, eli yli kymmenen vuotta sitten. Aloittaessani sosiaalisen median käytön olin melko avoin jakamaan asioitani, sekä kuviani. Silloin en vielä oikein ymmärtänyt, että viestini ja kuvani voivat nähdä tuhannet eri ihmiset.

Siirrytäämpä kokemuksista ennakkokäsityksiin. Minun on pakko myöntää, että ennakkokäsitykseni riippuu hyvin pitkälti palvelusta. Suhtaudun aivan eri tavalla esim. instagramiin, facebookkiin ja twitteriin.

Instagram on mielestäni kuvapalvelu, johon ihmiset ottavat kännykällä kuvia ja pistävät paljon #merkintöjä saadakseen tykkääjiä ja näkyvyyttä. Siellä on luontokuvaajia, selfien ottajia, urheilijoita, hipstereitä, taiteilijoita, eli käyttäjiä aivan laidasta laitaan.

Minulla on itsellä instagramissa tili nimimerkillä minjabot, ja useimmiten otan luontokuvia. Välillä innostun ottamaan kuvia ja toisinaan se sitten taas jää. Minulla on siellä tällä hetkellä 479 kuvaa ja 158 seuraajaa.

Facebook oli aiemmin paikka, jossa ihmiset päivittivät aamupuuron syömisestä ja siivouksesta. Nykyään ihmiset päivittävät lähinnä työpaikan saannista, perheenlisäyksestä ja muista isoista asioista. Mielestäni facebookissa tilapäivitysten sijaan kirjoittaminen on siirtynyt lähinnä erilaisiin ryhmiin ja siellä keskusteluun. Jollain tapaa facebook on rakentunut ehkä yhteisöllisemmäksi kuin mitä se oli aiemmin. Facebook taipuu moneksi, siitä on apua kriisiviestinnässä, mainostamisessa ja ihmisten yhteydenpidossa. Minulla on facebook, ja käytän sitä melko aktiivisesti.

Kun taas sitten Twitteriä en ole ikinä käyttänyt. Ennakkokäsitykseni twitteristä on se, että julkkikset hehkuttavat siellä itseään, fanejaan tai tappelevat keskenään. Olen saanut mielikuvan etteivät "normaalit" ihmiset siellä tee muuta kuin seuraa sivusta. Odotan, että kurssin aikana käsitykseni tulee todennäköisesti muuttumaan ja saan paremman kuvan, mikä twitter on.

Mieleen painunein käyttökokemus sosiaalisessa mediassa on ehdottomasti facebookin ÄiTyLIt-
ryhmä, joka on komeillut monesti myös feissarimokat-sivustolla (esim. se päivitys, jossa pienen vauvan äiti kysyi, voiko jättää lapsensa yksin kotiin nukkumaan, jos hän käy pikaisesti kaupassa, menee max. 40min).

Olen pienen pojan äiti, ja siitä syystä liityin ryhmään. Ryhmän keskustelut ovat hyvää viihdettä, mielenkiintoisia ja välillä jotain aivan järkyttävää. Siellä haukutaan, kannustetaan, huudetaan ja rohkaistaan. Se on paikka, josta aiheeseen kuin aiheeseen löytyy 25 168 erilaista mielipidettä.

Odotan mielenkiinnolla opintojaksoa, sekä sitä, että pääsen katsomaan muiden opiskelijoiden kokemuksia sosiaalisesta mediasta.

Lopuksi, kävin kommentoimassa blogitekstiä Sinä loukkasit minua, joka oli kiusaamista vastaan somessa.

Kävin tutustumassa ja kommentoimassa myös opintojakson muiden opiskelijoiden blogeja, kuten Some maailmaa ihmettelemassä, Millan some ja Jennan someblogia.